2017/06/19

OPERATION: POSITIVE VIBES

Viimeaikoina olen miettinyt erityisen paljon positiivisen ajattelun hyötyjä ja sitä, kuinka itsekin muistan aivan liian harvoin keskittyä niihin hyviin puoliin etenkin silloin, kun kyse on minusta itsestäni ja omasta elämästäni. Totuus on, että minullakin on superisti enemmän asioita elämässäni, joista pitäisi olla kiitollinen joka ikinen hetki, kuin asioita joista olisi aihetta valittaa tai olla tyytymätön. Silti vaan niitten parannettavien asioitten lista on pitkä ja jatkuvasti keksin sinne uusia lisäyksiä sen sijaan, että osaisin pysähtyä elämään hetkessä ja tunnustaa asiat, joista oikeasti pidän juuri sellaisena, kuin ne ovat. Ehkä musta kuoriutuu näin kesäisin elämän muutenkin maistuessa erityisen hyvältä tällainen hieman syvällisempi fiilistelijä, mutta just nyt tuntuu hyvältä kirjoittaa näitä asioita ylös :)



Alan pikkuhiljaa tässä iässä tiedostaa ja hyväksyä asian, että olen aivan totaalisesti "sitten kun" -ihminen. Mun on koko elämäni ollut todella hankala keskittyä juuri kuluvaan hetkeen, vaan sen sijaan olen jatkuvasti ajatuksissani itseäni edellä ja mietin sekä suunnittelen tulevaisuutta. Ajatukseni alkavat pääasiassa sanoilla "sitten kun" ja näitten siivittämänä pyrin jatkuvasti parempaan tai vaan erilaiseen sen kustannuksella, että varsinainen elämä vaan kuluu ohitseni ilman, että kiinnitän siihen lainkaan huomiota. Uskon, etten ole ajatusteni kanssa yksin, ja että tietyllä tapaa meitä jopa kasvatetaan siihen lapsesta saakka. Koulussa piti jatkuvasti olla suunnittelemassa seuraavaa askelta ja sitä, miksi haluaa isona tulla. Pitkäjänteiseen ja kauaskatseiseen ajattelutapaan kannustettiin muunmuassa sanoilla "sitten kun olet vanhempi" ja kaikki päätökset elämässä piti perustella, miten ne vievät minua eteenpäin pitkällä ajanjaksolla. Koskaan en kuullut sanottavan, että pysähdytäämpä hetkeksi ja mietitään juuri tätä hetkeä. Mitä haluat tehdä tai millainen koet olevasi juuri nyt? Mistä pidät juuri tällä hetkellä? En koskaan.

Mitä enemmän yritän asiaa pohtia, sitä enemmän mua jotenkin kauhistuttaa, kuinka olen nyt jo elänyt todella monen hyvän hetken ohi niin, että olen keskittynyt vain tulevaan tajuamatta edes sitä, kuinka hyvä on ollut olla juuri siinä hetkessä. Esimerkiksi joitain vanhoja valokuvia vaikka yläasteajoiltani katsoessani näen ihanan, ikimuistoisen hetken, mutta muistan silti elävästi, kuinka juuri tuolloin ajattelin vain kuinka "ensikerralla sitten nautin aidosti kun näytän paremmalta" tai muuta aivan yhtä idioottimaista. Tuo ulkonäköesimerkki on tosin ainoastaan yksi monesta, enkä tarkoita keskittää tätä postausta siihen aiheeseen. Olen myös viettänyt aivan syntymästäni asti lukuisia kertoja vuodessa sukulaisteni syntymäpäivillä ja muissa juhlissa (kyllä, kohtuu iso suku ja joskus juhlia saattaa olla jopa yhdet viikkoon aina saman porukan kanssa :D), mutta kun lähden miettimään kuinka hyvin oikeasti tunnen heitä tai monestiko olen viettänyt nuo hetket pysähtyneenä ja toista aidosti kuunnellen, jäävät kerrat helposti laskettaviin. En nyt kuitenkaan meinaa sitä, ettenkö osaisi keskustella ihmisten kanssa tai kiinnittäisi heihin huomiota kanssakäymisen aikana, mutta toivottavasti ymmärrätte mitä haen takaa :)


Mitä tälle sitten voisi tehdä? Miten kykenisin oikeasti nauttimaan enemmän hetkestä ja olemaan ehkä myös jollain tapaa spontaanimpi? Nytkin on kaunein ja parhain aika vuodesta ja mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta jopa ennen tämän postauksen kirjoittamisen aloittamista ajatukseni olivat 90prosenttisesti Ranskaan muutossa ja suunnittelin mitä pitää tehdä ennen sitä, mutta kaikki nuo asiat ovat vain pakollisia suorituksia ennen kuin se "sitten kun" koittaa. Mitä ihmettä? Nyt tuli stoppi tälle! Kirjoitin jopa summer to do -postauksen yli kuukausi sitten, mutta kesäkuusta on mennyt jo yli puolet enkä ole juurikaan saanut asioita rastittua listaltani; "sitten kun olen terve", "sitten kun saan aikaiseksi hankittua", "sitten kun tiedän työvuoroistani" ja niin edelleen. Voi apua.

Ensimmäisenä ajatuksena keksin, että alan pitää itselleni positiivisuuspäiväkirjaa, eli kirjoitan joka ilta ennen nukkumaanmenoa kolme asiaa, joista tykkäsin juuri siinä päivässä ja mitkä olivat ne hetket, joissa kykenin pysähtymään ja nauttimaan täysin siitä hetkestä. Yhden kohdan pyhitän myös itselleni, sillä myös oma itseni, sekä fyysinen että psyykkinen, on jatkuvasti itsekritisoinnin kohteena enkä oikeastaan ikinä kehu itseäni tai pysähdy miettimään niitä puolia, joista tykkään itsessäni tai olin erityisen ylpeä juuri sinä päivänä. Kirjoitan myös alle muutaman ajankohtaisen "sitten kun" -lauseen ja olisi huippua, jos te tekisitte kommenttikenttään saman, sillä uskon näitä löytyvän kaikilta! Kun lause tai useampi on kirjoitettu ylös, on helpompi miettiä, miksi sitä aina lykkää, eikä voisi muokata sitä nykyhetkeen soveltuvaksi. Yritetään kaikki tämän jälkeen hoitaa nuo asiat vaikka viikon sisällä!


"Sitten kun tiedän varmasti, että minulla on vapaapäivä ja aikaa, lähden juoksulenkille jokivartta pitkin."
(Työkutsua tuskin olisi tullut enää iltapäivällä (itseasiassa yhtä poikkeustilannetta lukuunottamatta), joten miksen mennyt illalla juoksemaan?)

"Sitten kun lähden Ranskaan, ostan itselleni bikinit ja menen rannalle!"
(Kannustan aina kaikkia muita olemaan armollisia itselleen ja kulkemaan itsevarmasti ja vapautuneesti koostaan huolimatta, mutta itse kammoan ajatusta tehdä samoin; ainakaan paikassa jossa tunnen yhdenkin ihmisen. Tässä olisi aikalailla opeteltavaa, ja tämä tulee olemaan itselleni vaikeinta; tuskin siis ainakaan ihan viikossa onnistun, mutta katsotaan, josko ennen Ranskaa kuitenkin!)

"Sitten kun ehdin hankkia uusimman kirjan viimeiseksi lukemastani sarjasta, aloitan taas lukemisen."
(Mulla on myös yksi toinen kirja tuossa yöpöydällä parhaillaan kesken, eli jospa vaikka aloittaisin siitä ennen kuin siirryn uuden pariin!)
 

Tällaisia muunmuassa löytyy siis multa, mites te? Uskon, että tämä olisi superhyödyllistä meille ihan jokaiselle, joten haastan teidät kaikki lukijat kirjaamaan näitten lisäksi päivittäin ylös myös niitä positiivisia asioita ja pysähtymään hetkeksi miettimään, mikä on hyvin just sillä hetkellä <3 Ollaan armollisia itsellemme ja muille ympärillämme oleville ja muutetaan maailmaa positiivisilla viboilla joka ikinen päivä! Kuka ottaa haasteen vastaan?

20 comments:

  1. Anonymous19/6/17 03:07

    Tosi hyvä postaus! Oon miettinyt ihan samoja juttuja:) T.Maria

    ReplyDelete
  2. Mullakin on tuollainen "sitten kun" tapa liian usein. Mutta oon myös huomannut, että ajan myötä olen oppinut nauttimaan hetkistä, mutta aina se ei onnistu. Pitäisi miettiä vähemmän huomista ja enemmän tätä hetkeä :) Hyvin oot pohtinut tätä asiaa ja tuo positiivisuus päiväkirja kuulostaa hyvältä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on yllättävän vaikeaa, vaikka yrittäisikin keskittyä täysillä hetkeen! Toivottavasti tuon ylöskirjaamisen myötä asiasta tulisi hieman konkreettisempi ja sitä kautta saisi boostia siihen :)

      Delete
  3. Positiivisuuspäiväkirja on kyl tosi kiva idea! Mä alotin tekee bullet journalia täs jotain viikko sitten, ja oon siihen merkannut joka viikolle oman tilan "kiitollisuudelle" eli käytännössä aika sama kuin positiivisuuspäiväkirja ^^ Muutenkin tosi hyvä postaus tää, tekis varmasti meille kaikille hyvää kun muistettais keskittyä nauttimaan tästä hetkestä eikä haikailtaisi aina vain tulevaa :)

    ♥: Linda/Revontulipalo

    ReplyDelete
    Replies
    1. Itsekin aloin tuossa muutama kuukausi sitten tuollaista bullet journalia väsäämään, mutta koska olen liian perfektionisti, mua ärsytti kun en saanut ulkonäöstä ja muusta aivan sellaista kuin olisin halunnut, aloitin täysin alusta ja sitten se vaan jäi kesken :( Katsotaan, toisiko tämä siihenkin hieman lisämotivaatiota!

      Delete
  4. Mielenkiintoinen postaus. :) Hienoja ajatuksia. Itse elän elämäni hetki kerrallaan. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos :) Tuo on kyllä todella hieno ominaisuus ihmisessä jos tuohon pystyy! Ihailen suuresti, ja haluaisin niin kovasti itsekin välillä pois täältä pääni sisältäni ainaisesta suunnittelusta ja kaksi kertaa miettimisestä.

      Delete
  5. Tosi ihana ja värikäs postaus! :) Sait uuden lukijan.

    https://kultakehykset.blogspot.fi/

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva kuulla, kiitos paljon! Tervetuloa mukaan :)

      Delete
  6. Tosi asiallinen postaus! Tätä oli kiva lukea :) Samaistuin itsekin niin moneen juttuun :D

    www.hennam.fi

    ReplyDelete
  7. Hyviä pontteja! Mulla ois tossa kaikessa kans niin paljon parantamisen varaa. Positiivisuuspäiväkirja kuulostaa kans kivalta, ja hei ois huippua jos vaikka joskus jakaisit sinne kirjoitettuja juttuja tännekin?:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo ajatuksissa kyllä olisi! Katsotaan jos vaikka muutaman viikon tai edes yhden viikon jälkeen jakaisin, mitä olen sinne saanut ylös :)

      Delete
  8. Ihan mahtava teksti!<3 Tosi huippuja pointteja :)

    http://jeannays.blogspot.fi/

    ReplyDelete
  9. Mä kuulun samaan kastiin - tai ainakin osittain. Olen joutunut opettelemaan pois tuosta 'sitten kun' ja olen alkanut tehdä asioita heti. :) hyvä postaus, puhut asiaa!

    http://tasapainoaa.blogspot.fi/

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva kuulla, kiitos :) Hienoa, että olet myös tiedostanut asian ja osannut tehdä asialle jo jotain!

      Delete
  10. Täällä toinen "sitten kun" -ihminen! Pikkuhiljaa yritän opetella tavasta pois, olisi ihanaa elää vielä paremmin hetkessä läsnä. Tämän lisäksi minulla on hirveä tarve suunnitella asioita valmiiksi pitkälle etukäteen ja saada niille varmuutta - liekkö tämä yhteydessä jollain tapaa "sitten kun" -piirteeseen?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Itse ainakin olen tullut siihen tulokseen, että juurikin liittyvät vahvasti yhteen, ainakin omalla kohdallani. Vaikka suunnitelmallisuus onkin hyvä asia, yritän oppia siihen, etten sen kustannuksella unohtaisi tätä nykyhetkeä :)

      Delete